24.1.2014

Teemaviikko: elukoita - talviperhoset II

Moi!

Toiseksi viimeistä viedään. Edellisellä kerralla kun perhostelin, jouduin kokemaan melkoisen karvaan pettymyksen surkeasti peittävien siirtokuvien kanssa. Siispä tällä kertaa oli yritettävä leimausta. Jostain syystä yhdistän myös aina perhoset johonkin hempeään pohjaan. (Pitää ensi kerralla tehdä rokkiperhoset.) En viihdy järin hyvin vaaleanpunaisessa, joten pykäsin pienen liukuvärin taittamaan liikaa tyttömäisyyttä.

Lyhensin muuten kynsiä reilulla kädellä, jotta revennyt nimetön ei paistaisi niin helposti joukosta (turha toivo :D). Viivyttelin lyhennystä, koska en halunnut taas töpökynsiä, mutta kun sitten lopulta sain aikaiseksi, huomaankin jostain syystä tykkääväni tästä lyhyemmästä mallista tosi paljon. Eihän siitä kauan ole, kun viimeksi lyhensin kynnet tähän mittaan, ja silloin olin ihan maani myynyt. Niin sitä näköjään makumieltymykset muuttuu kuukauden aikana. 

Kyllä, olen tietoinen siitä etteivät nämä nyt oikeasti kovin lyhyet ole, näkyvät useamman millin kämmenpuoleltakin, mutta ovatpah silti kovin lyhyet siihen verrattuna mihin olen tottunut. Välillä kyllä huomaan pohdiskelevani, pitäisikö ottaa vieläkin pari milliä pois. Tuo revennyt nimetön on siis todella lyhyt, vaatii noin 4-5 milliä lisää pituutta ennen kuin menee sormenpään yli...





Liukuvärissä on alimmaisena China Glazen Life is Rosy, ainoa vaaleanpunainen joka mielestäni jopa sopii minulle ja jonka käyttäminen ei aiheuta epämukavaa oloa. Toisaalta omistan tasan neljä vaaleanpunaista lakkaa, joten otanta ei ole kovin laaja. Keskimmäisenä on OPIn Sparrow Me the Drama ja ylimpänä Essien Under Where? joka myytiin minulle liilana, mutta osoittautuikin vaaleanpunaiseksi, perkule :D Pidän tämän tikkua silti ihan kapinoidakseni muiden liilojen joukossa. Leimat on tehty Essien No More Filmillä, jolla tehdyt leimat nähtiin myös sinisessä skittletessä. Aivan mieletön leimauslakka. Perhoskuvio on Konadin laatasta m53.

Kuvat on ihanan auringonpaisteen kunniaksi otettu ulkona parvekkeella. Ainoa vain, että se ihana auringonpaiste näkyy myös ärsyttävinä heijastumina peittäen perhosleimat JA vääristäen liukuvärin melkein kokonaan, graah! Vihaan heijastuksia. Pitää siis ilmeisesti pysyä jatkossa ihan vain sisätiloissa kuvailemassa. 




 Teknisesti kelpo toteutus, mutta ei vain istu minun tyyliini täydellisesti. Seuraavaksi jotain raflaavampaa!

2 kommenttia: